Pohja paremman rakentamiselle – Maankäyttöpäätökset-hankkeen loppuseminaarissa asetettiin tulevaisuuden askelmerkkejä

17.12.2019

Miksi rakennetun ympäristön digitalisaatio on tärkeää, miksi muutosta tarvitaan? Mitä digitalisaatio käytännössä muuttaa? Kysymyksiin etsittiin vastauksia ympäristöministeriön Maankäyttöpäätökset-hankkeiden loppuseminaarissa torstaina 12.12. Tutustu materiaaleihin ja katso tallenne.

Salin takaa otettu kuva Epicenteristä Maankäyttöpäätökset-hankkeen loppuseminaarista. Kuvassa yleisössä istuvia ihmisiä takaa päin kuvattuna.
Maankäytön suunnittelun ammattilaiset kokoontuivat Maankäyttöpäätökset-hankkeiden loppuseminaariin Helsingin Epicenteriin 12. joulukuuta. Päivän aikana katsottiin, mitä hankkeissa on saatu aikaan ja asetettiin tulevaisuuden askelmerkkejä.

Sekä Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-hankkeen että sen rinnalle perustetun Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen tavoitteena on ollut edistää maankäyttöpäätösten digitalisointia, tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tietojen valtakunnallista käytettävyyttä. Hankkeiden yhteiseen päätösseminaariin osallistui paikan päällä ja verkossa yhteensä noin 120 kuulijaa.

Päivän aikana monessa puheenvuorossa muistutettiin, että nyt on korkea aika toimia. Moderni tietoyhteiskunta ei toimi, jos dataa ei saada virtaamaan.

– Tällä hetkellä valtavat tietomäärät on tallennettu hajautetusti ympäriinsä. Tiedot ovat vaikeasti saatavissa, yhdistettävissä ja hyödynnettävissä. Jos tieto tuotaisiin yhteentoimivassa muodossa helpommin saataville, se edistäisi niin viranomaisten prosesseja, yritysten liiketoimintaa kuin tietysti myös asukkaiden tiedonsaantia, tiivisti puheenvuorossaan Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen projektipäällikkö Sonja Aarnio Rambollista.

Mikä on pohjakartan rooli?

Molemmissa hankkeissa on tuotettu selvityksiä ja ehdotuksia siitä, miten tulevaisuuden kaavoitusprosessi käytännössä muuttuisi digitaalisen, tietomallipohjaisen kaavoituksen myötä. 

Seminaarissa esiteltiin syksyn aikana tuotettua selvitystä, jossa jalostettiin käsitystä tulevaisuuden kaavan pohjakartasta ja sen sisällöstä, tuottamisesta, laadunhallinnasta, jakamisesta sekä vastuista. Selvitystä on työstetty yhdessä kuntien edustajien kanssa mm. työpajoissa ja haastatteluissa. 

– Yksi asia, josta on oltu lähes yhtä mieltä, on tulevaisuuden kaavan pohjakartan minimitiedot, joita olisivat tieverkko, rakenteet, kiinteistöt, vesistö ja korkeustiedot, kertoi selvitystyössä mukana ollut Jan Trvdy FCG:stä.

Paikkatietoalusta nähtiin selvityksessä yhdeksi mahdolliseksi kanavaksi, jonka kautta voisi hoitua niin laadun varmennus kuin myös tietosisällön tuominen muiden toimijoiden saataville.

– Kun tehdään pohjakarttaa asemakaavoitusta varten, siihen käytetään julkisia varoja ja resursseja. Eikö se tieto pitäisi pystyä myös jakamaan muiden kanssa ja moniko kunta sitä nyt tekee? Tässä pitää koko ajan nähdä se potentiaali, että digitalisaatiosta syntyy hyöty muuallekin kuin kunnalle itselleen, Trvdy haastoi. 

Tulevaisuuden pohjakartta herätti keskustelua myös yleisössä. Otetaanko nykyisissä suunnitelmissa riittävästi huomioon kasvavaa tarvetta 3D-tiedolle ja vaikutusten arvioinnille? Huoli ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta kasvaa, ja jatkossa on entistäkin tärkeämpää tuoda esille suunnitelmien todelliset vaikutukset. Tämän tulee näkyä myös kaavoituksen tulevaisuudessa. Lisäksi pohdittiin voisiko kaavan pohjakartan käsitteestä luopua kokonaan.

Digitaalisten kaavojen laadunvarmistus

Aamupäivän aikana kuultiin myös siitä, mitä kaavoitusprosessin digitalisaatio käytännössä voisi tarkoittaa asemakaavatiedon versionhallinnan ja validoinnin näkökulmasta. Aiheesta selvitystä tehnyt Otso Helenius korosti, että kyse on ennen kaikkea siitä, että suunnittelijoiden arvokasta työaikaa vapautuisi kaavoitustyöhön.

– Tietomalli tarjoaa suunnitteluun yksikäsitteisen tavan puhua sisällöstä. Versionhallinta taas tarjoaa mahdollisuuden kumuloida prosessimuistia. Validointi taas ohjaa toimintaa. Yhdessä nämä muodostavat tiedonhallinnalle vakaan pohjan.

Helenius painotti, ettei versionhallinnassa ja validoinnissa ole kysymys vain teknisestä määrittelystä, vaan ne ohjaavat hyvin paljon sitä, miten maankäytön suunnittelua tulevaisuudessa tehdään. Käytännön toimenpiteeksi selvityksessä esitetään, että suunnitteluun osallistuvien toimijoiden tulee siirtää tietoa vain yhteisten avoimien rajapintojen kautta. Teknisiäkin kysymyksiä tärkeämpää on kuitenkin se, miten kuntia muutoksessa tuetaan: tarvitaan koulutusta, yhteisiä avoimen koodin alustoja, vertaisoppimista ja pitkäjänteistä tukea toimintakulttuurin uudistamiseksi.  

Digitaalisten kaavojen arkistointi

Toimintakulttuurin uudistamista tarvitaan myös digitaalisten kaavojen arkistoinnin järjestämisessä. Nykytilanteessa käytännöt vaihtelevat ja tietoja arkistoidaan tehottomasti moneen kertaan ja eri paikkoihin. Toimiva arkistointi on keskeisessä roolissa siinä, että prosesseja saadaan jouhevammaksi. 

Arkistoinnin mahdollisuuksia on selvitetty syksyn aikana yhdessä mm. kuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa, kertoivat Pirkka Saarinen ja Heikki Saarinen KPMG:ltä. Selvityksessä tutkittiin keskitetyn ja hajautetun sähköisen arkistoinnin järjestämisen hyötyjä ja haasteita. Selvityksessä todettiin muun muassa, että keskitetyn järjestelmän toteutuksessa kannattaa huomioida arkistoinnin mahdollisuus, mutta arkistointi kannattaa jättää ensi vaiheessa kuntien vastuulle.

Mitä sitten tulevaisuus näyttää? Hankkeet ovat nyt ohi, mutta tekeminen jatkuu

Maankäyttöpäätökset-hankkeessa kehitettiin menettelyjä tulevaisuuden kaavoitukselle. Uusia, tietomallipohjaisen kaavoituksen säädösmuutostarpeita on viety maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Tuloksia on huomioitu kommenteilla olleissa alueiden käytön suunnittelujärjestelmän pykälissä sekä uusissa osallistumisen pykäläluonnoksissa

Yhdessä kuntien kanssa tehtiin ja pilotoitiin mm. kansainväliset standardit täyttävät määritykset tietomallipohjaiselle asemakaavoitukselle ja vietiin nämä käytäntöön Paikkatietoalustan palveluihin. Pilottikaavahankkeissa tuotettua kaavatietoa jakamaan luotiin myös tarvittavat rajapintapalvelut. Näin onnistuttiin luomaan ja havainnollistamaan koko tietomallipohjaisen kaavoituksen ketju.

Hanke onnistui edistämään merkittävästi myös tietojen yhteentoimivuutta rakennetun ympäristön alalla sekä tuomaan olemassa oleviin prosesseihin avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Hankkeessa luodut ensimmäiset luonnokset tietorakenteiden hallintasuunnitelmista ovat merkittävä uusi osa kestävää yhteentoimivuutta. 

Hanke on myötävaikuttanut ja perustellut valtakunnallisen rakennetun ympäristön rekisterin ja tietoalustan tarpeellisuutta. Hallitusohjelman kirjausten varmistuttua tuottanut pohjaa rekisterin ja tietoalustan valmisteluun mm. kaavojen arkistointia sekä kaavatietojen versionhallintaa ja validointia käsittelevissä selvityksissä.