Missä mennään, digikaava? -seminaarissa löydettiin paljon vastauksia mutta myös lisää kysymyksiä 

7.6.2019

Ympäristöministeriön järjestämässä seminaarissa koottiin yhteen maankäytön suunnittelun digitalisaation parissa tehtävää työtä. Pääpuheenvuorossa kuultiin katsaus Tanskan tilanteesta. Voit palata päivän sisältöön tallenteelta.

Henrik Larsen Tanskan elinkeinovirastosta esitteli kort.plandata.dk-palvelua
Henrik Larsen Tanskan elinkeinovirastosta esitteli kort.plandata.dk-palvelua.

Ympäristöministeriön 5. kesäkuuta järjestämä digikaava-seminaari keräsi mukavan yleisömäärän. Paikan päällä tilaisuuteen osallistui 70 alan ammattilaista, ja linjojen päässä tilaisuutta seurasi vielä toiset reilu 70 osallistujaa. 

Digitaalisen kaavoituksen kuntapilotti

Seminaarin aamupäivästä iso osa oli varattu Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-hankkeen osana toteutettuun kuntapilottiin, jossa on selvitetty ja kokeiltu, millainen digitaalinen asemakaava käytännössä voisi olla. Projektipäällikkö Anssi Savisalo Sitowisesta kertoi, että vuoden pituisen pilotin aikana on sekä onnistuttu että epäonnistuttu, mutta paljon on ainakin opittu. Selvää on, että työ ja keskustelu jatkuu.

Yksi selvästi esiin noussut huomio on, että muutos ei tapahdu pelkästään hyvällä tahdolla vaan sitä pitäisi ohjata lainsäädännöllä ja ennen kaikkea käytännön toimia tukevalla ohjeistuksella. Tätä peräänkuuluttivat myös pilottikuntien edustajat puheenvuoroissaan. Kunnissa digitaalisessa ja tietomallipohjaisessa kaavoituksessa nähdään paljon hyötyjä, kuten esimerkiksi turhan ja päällekkäisen työn poistuminen ja laajemmin myös esimerkiksi tiedolla johtamisen mahdollisuudet. Paneelikeskustelussa pilottikuntien edustajat toivat kuitenkin esiin, että digitaalisen kaavoituksen malli on vielä tällaisenaan valmis, vaan työtä on vielä paljon edessä niin itse kaavan tietomalliin kuin prosessiinkin liittyen. 

Keskustelua poiki myös digitalisaatioon liittyvät käsitteet, lähtien tietomallista ja mitä sillä tarkalleen tarkoitetaan. Yhteisten käsitteiden tarkan määrittelyn tärkeys on huomattu, ja sanastotyökin on jo aloitettu.

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset

Käytännön toimia digitaalisen kaavoituksen onnistumiseksi on lähdetty edistämään myös Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeessa. Ympäristöministeriön vuoden alussa käynnistämän hankkeen tavoitteena on hahmotella tiekartta ja koota yhteen toimenpiteet, joita maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisoimisessa tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeen vetäjä Sonja Aarnio Rambollilta kertoi, että tiekartta on nyt valmis ja kesän kynnyksellä ollaan valmiita siirtymään käytännön toimenpiteiden tarkempaan määrittelyyn. Toimenpiteet, jotka hankkeessa nyt on nostettu esiin, ovat:

  1. Tietomallipohjaisen suunnittelun soveltuvuusselvitys
  2. Tietomallipohjaisen suunnittelun ohjeistus
  3. Päätös- ja lähtötietojen erottaminen ja lähtötietojen kansallinen saatavuus
  4. Maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuuri
  5. Sidosryhmäyhteistyö, viestintä
  6. Yhteiskunnallinen hyötyanalyysi

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -osuudessa kerrottiin tarkemmin toimenpiteiden sisällöstä ja avattiin, miksi muutosta ylipäänsä tarvitaan. Esimerkkinä katsastettiin myös muiden pohjoismaiden ja Hollannin tilannetta.

Terveiset Tanskasta

Tilaisuuden pääpuheenvuorossa kuultiin Tanskan elinkeinovirastossa työskentelevän Henrik Larsenin esitys Tanskan matkasta kohti maankäyttöpäätösten digitalisaatiota. Tanskassa on nähty tärkeäksi tuoda kaikki kaavatiedot saataville yhden luukun taktiikalla, jotta tieto saadaan paremmin ja helpommin käyttöön yli organisaatiorajojen. Larsen esitteli paikallista suunnitteluprosessia sekä kort.plandata.dk-palvelua, johon maankäyttöpäätöstiedot on koottu. Yhteistyötä alustan rakentamisessa on tehty etenkin paikallisen verohallinnon kanssa, mutta Larsen korostaa, että suuria hyötyjiä ovat myös kunnat, yritykset ja ohjelmistokehittäjät.
 
Valmis ei ole maailma kuitenkaan vielä Tanskassakaan, vaan seuraava suuri kysymys on, mitä nykyisille kaavoille tulisi tehdä. Larsen kertoo, että tavoitteena on päästä kokonaan eroon pdf:istä ja digitoida kaikki kaava-aineisto koneluettavaan muotoon. Keskustelussa pohdittiin, voisivatko Suomi ja Tanska lyödä asiassa hynttyyt yhteen ja kehittää nykyisten kaavojen digitointitapoja yhdessä toinen toisiltaan oppien.

Koko päivän pituisessa seminaarissa ehdittiin kuulla lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tilanteesta sekä maaperän rakennettavuusmallin kuntapilotoinnista. Tilaisuuden päätteeksi pohdittiin, onko nykyinen suunta kohti digikaavaa oikea ja millaisia askeleita seuraavaksi tarvitaan.