Kuntapilotti-hanke on valmistunut

9.7.2019

Työssä pilotoitiin tietomallipohjaista kaavoitusta viidessä kunnassa.

Tietomallipohjaista kaavoitusta tutkinut ja kehittänyt Kuntapilotti-hanke on valmistunut. Hankkeen tuloksia esiteltiin Missä mennään, digikaava? -seminaarissa 5.6. 

Kuntapilotti-hankkeen tarkoituksena oli tukea alueiden käytön tietojenhallinnan digitalisoitumista ja toimia tausta-aineistona maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle. Hankkeessa keskityttiin asemakaavatasoisen tiedon järjestämiseen ja siihen liittyviin prosesseihin. Mukana kehittämistyössä olivat Inkoon ja Kempeleen kunnat sekä Lahden, Kuopion ja Tampereen kaupungit.

Kuntapilotin keskeisiä tuloksia ja ehdotuksia on koottu alle. Lue lisää hankkeen lopputuotoksista täältä

Asemakaavahankkeen eteneminen

Tietomalli

Hankkeessa määriteltiin yhteinen tapa esittää asemakaavatietoa siten, että se voidaan välittää koneellisesti eri suunnitteluohjelmista suoraan valtakunnalliseen tietokantaan (Paikkatietoalusta) ja sieltä edelleen hyödynnettäväksi eri käyttötarkoituksiin muun muassa verotuksessa ja omaisuudenhallinnassa.Hankkeessa valmisteltiin tekninen kuvaus (xml-skeema) uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusjärjestelmää silmällä pitäen. Skeemamäärityksen avulla kaavatietoa voidaan hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja luotettavammin. Rakenteellisesta tiedosta voidaan skeemamäärityksen avulla valita kussakin käyttötapauksessa olennaiset tietoluokat ja luoda näistä skeemaa hyödyntävät kyselyt, jotka voidaan suorittaa uudestaan aina tarvittaessa, millä varmistetaantiedon ajantasaisuus. 

Lähtötiedot

Lähtötietojen hallinnassa siirrytään jatkossa dokumenttipohjaisesta kartta- ja arviointitietojen kokoelmasta jatkuvasti päivittyvään rakennetun ympäristön tietojen ja prosessien tilannekuvaan, joka hyödyntää ketterästi eri tiedontuottajien rajapintoja. Kaavoituksessa tarvittavan lähtötiedon tulisi olla osa valtakunnallista rakennetun ympäristön perustietovarastoa, josta voidaan tapauskohtaisesti laatia eri lähtötietomalleja kaavoituksen ohella myös esimerkiksi infrasuunnittelun ja muiden käyttötapausten tarpeisiin. Lähtötietojen mallinnukseen siirryttäessä suunnitteluaineistojen laatu ja vertailtavuus paranee, toiminnan tuottavuus nousee ja virheriskit pienenevät.

Pohjakartta

Jatkossa asemakaavalle ei laadittaisi erillisellä prosessilla hyväksyttävää pohjakarttaa, vaan ympäristötiedosta poimitaan määrätyt tietoaineistot. Näiden ajantasaisuus, sijaintitarkkuus ja muut datan hyödyntämisen kannalta oleelliset laadulliset seikat toteutuisivat auditoitavien päivitysprosessien kautta. Asemakaavoituksen pohjakartan välttämätön tietosisältö on tunnistettu koostuvan seuraavista elementeistä: kiinteistörajat ja kulmapisteet, rakennusten pohja-alat ja pelkistetyt 3D-hahmot (LOD2) ja maanpinnan korkeustiedot (eli pintamalli). Suurin osa nykyisen pohjakartan muista tiedoista voidaan lukea ajantasaisesta asemoidusta ortokuvasta.

Kaavaprosessi

Kaavahanke hahmottuu jatkossa selkeämmin ajallisesti ja alueellisesti rajattuna prosessina, jolla muutetaan tai täydennetään ajantasakaavan muodostamaa valtakunnallista lainvoimaista maankäytön aineistoa. Yksittäisen asemakaavan merkitys pienenee, ja pääosassa on oikeusvaikutteinen ajantasakaava.

Kaavahankkeen elinkaaressa hahmottuvat yhdyskuntarakenteen kehityksen ennakointia palveleva ohjelmointivaihe, vuorovaikutteinen suunnitteluvaihe, päätöksentekoon painottuva ehdotusvaihe ja varaus muutoksenhakukäsittelylle. Perustaltaan suunnittelun jaottelu on tuttu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta prosessista. Keskeistä uutta on työn vaiheistus tuotettavien ja valtakunnallisesti julkaistavien yhtenäisten tietosisältöjen mukaan.

Kuntapilotointi

Suunniteltu tietomalli ja prosessi nähtiin kunnissa hyödyllisenä ja toteuttamiskelpoisena. Koneluettavalle asemakaavalle nähdään kunnan sisällä hyötyä etenkin rakennusvalvonnan sekä katu- ja verkostorakentamisen prosesseissa. Valtakunnallisesti yhtenäisen kaava-aineiston tuottaminen on suuri ponnistus, mutta hyötyineen ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen.

Pilotoinnin yhteydessä todettiin että tietomallimuotoon muunnettavan asemakaavan merkinnät ja määräykset tulisi suunnitella käytännössä alusta asti uudestaan skeeman mukaisina, vaikka ohjaustavoite säilyisi samana. Kunnissa tehdään paljon omia käyttötarkoitusmerkintöjä ja asemakaavamääräyksiä. Kun kuntien asemakaavat halutaan viedä valtakunnalliselle tasolle, pitää monimutkaiset käyttötarkoitusmerkinnät yhtenäistää hyödyntäen kaava- ja aluekohtaisia yleismääräyksiä.

Kuopion pilottikaava luettuna kaupungin 3D-Taavi -ympäristöön.

Kuopion pilottikaava luettuna kaupungin 3D-Taavi -ympäristöön.