Kohti tulevaisuuden digikaavaa – kooste webinaarista 4.9.

5.9.2018

Syksyn ensimmäisessä Paikkatietoalustan webinaarissa saatiin kuulumiset Maankäyttöpäätökset-hankkeesta, jonka työ tähtää kaavoitusjärjestelmän digitalisaatioon.

– Tavoitevuosi on 2030, jolloin on visioitu, että kaavoitusta tehdään digitaalisesti, uudella tavalla, uusilla tiedoilla ja uusilla työkaluilla, kirkastaa projektiasiantuntija Topi Tjukanov ympäristöministeriöstä hankkeen visiota. 
 
Konkreettisia askeleita kohti visiota otetaan jo monella suunnalla. Syyskuussa 2018 on esimerkiksi lähtemässä käyntiin nykyisten kaavojen digitointia koskeva selvitystyö, jossa painopiste keskittyy jo olemassa oleviin kaavoihin ja niiden digitoinnin yhtenäistämiseen sekä yhtenäisen ohjeistuksen luomiseen.
 
Toinen syksyn ajankohtainen selvitys liittyy toteutuneen maankäytön tulevaisuuden tietopohjaan, tuttavallisemmin lyhennettynä Tomaatti-hankkeeseen. Ympäristöministeriön ja SYKEn yhteistyö pureutuu kaavoituksen ja maankäytön lähtötietoihin – millaisia tietoja nyt on käytettävissä ja mitä ehkä tulevaisuudessa tarvitaan? 
 
– Tämä linkittyy kaavoituksen seurantaan, miten sitä halutaan seurata ja myös suunnitteluun kaavan pohjakartan näkökulmasta. Muista Paikkatietoalusta-hankkeista tämä liittyy vahvasti KMTK:hon, jonka kanssa tehdään myös paljon yhteistyötä, Tjukanov kertoo.


Kuntapilotti vauhdittaa siirtymistä digikaavaan

Kesällä 2018 vauhtiin pääsi myös vuoden kestävä Kuntapilotti-projekti, jossa asemakaavan tietomallia, digikaavan pohjakarttakonseptia ja uudenlaista suunnittelujärjestelmää hahmotellaan yhdessä kumppanuuskuntien ja järjestelmätoimittajien kanssa. 
 
– Alkuvaiheessa keskitytään asemakaavan prosessin vaiheiden, toimijoiden ja tietotarpeiden sanallistamiseen ja siihen, miten tietomallipohjaisen asemakaavaprosessin pitäisi toimia. Lähempänä kevättä otetaan kantaa siihen, millainen digitaalinen asemakaava-aineisto pitäisi olla, lähtien kuvaustavasta ja rajapintamäärittelystä, kertoo projektipäällikkö Anssi Savisalo Sitowisesta, joka on yksi Kuntapilotti-projektin toteuttajista.
 
Loppusyksyn ja talven aikana työ keskittyy pilottikunnissa – Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Inkoossa ja Kempeleessä – tapahtuvaan työskentelyyn. Tavoitteena on, että keväällä on olemassa valmis tietomallirakenne sekä ajantasa-asemakaavan tietokokonaisuus ja siihen liittyvä prosessi.

– Koko ajan pyritään suurimpaan mahdolliseen avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Hankkeen nettisivut päivittyvät sitä mukaan kun työskentely etenee. Viiden kumppanikunnan ja laajemmin myös Kuntafoorumin kautta pyrimme osallistamaan ja tuomaan mahdollisimman laajasti etenkin kuntakentän äänen mukaa työhön.

 
Mitä tapahtuu jo olemassa olevalle tiedolle?

Webinaarin lopuksi keskusteltiin myös haasteista, joita voidaan kohdata matkalla kohti digikaavaa. Haasteista Tjukanov nostaa esiin tiedon rakenteeseen liittyvän paradoksin. 
 
– Tämä tulee esiin, kun tietomallin rakennetta mietitään. Sen pitää olla yhtä aikaa niin yksinkertainen ja helposti muodostettavissa mutta samaan aikaan niin kattava, että sieltä saadaan täytettyä kaikki analyysi- ja seurantatarpeet, joita ei osata vielä ennakoidakaan.
 
Keskustelua syntyi myös olemassa olevien asemakaavojen kohtalosta. 
 
– Edelleen meillä on voimassa hyvinkin vanhoja kaavoja, joiden yksinkertainenkin georeferointi voi olla erittäin haastavaa – mitä sellaisissa tapauksissa kannattaisi tehdä? Tähänkin pyritään löytämään ratkaisuja digitoinnin selvitystyöllä, Tjukanov kertoo.

Katso webinaarin tallenne alta ja lataa esitysdiat (pdf) tästä.

 

•    Ilmoittaudu Kuntapilotin visiotyöpajaan 20.9. tästä linkistä.
•    Kuntapilotin Ideaseinä-kysely
•    Tutustu xml-skeeman luonnokseen GitHubissa täältä.