Kaavojen digitointiselvitys etenee – välituloksia esiteltiin webinaarissa 17.10.

18.10.2018

Selvitystyön välituloksissa korostui, että sekä kunnissa että maakunnissa nähdään digitoinnille ja sitä tukevalle yhtenäiselle kansalliselle ohjeistukselle suurta yhteiskunnallista tarvetta.

Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa parhaillaan käynnissä olevan selvityshankkeen tarkoituksena on luoda käsitys siitä, miten nykyisiä kaavoja kannattaisi digitoida, onko digitointi ylipäänsä tarpeen ja miten digitointia voisi tehdä mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Digitointia tehdään kunnissa jo nyt mutta vaihtelevin menetelmin. Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, tarvitaanko digitoinnille yhteinen kansallinen ohjeistus.

Maankäyttöpäätökset-hankkeen projektipäällikkö Satu Taskinen ympäristöministeriöstä korostaa, että selvityshankkeen tarkoituksena on tukea maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta, jossa digitalisaatio on yksi keskeisimmistä kokonaisuuksia. 

– Ympäristöministeriön tämänhetkinen tavoitetila on saada kaikki maankäyttöpäätökset rakenteellisena tai linkitettynä tietona yhteiskunnan käyttöön. Se edellyttää, että nykyisin pääosin ei-rakenteellisena tietona olevat kaavatiedot saataisiin digitoitua jollakin tavalla rakenteelliseksi tiedoksi, Taskinen avaa selvityksen taustoja.

Selvitystä alettiin tehdä syksyn alussa, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Selvitystä Maankäyttöpäätökset-hankkeelle ja ympäristöministeriölle tekevät Ramboll ja Ubigu.

Digitoinnille ja yhtenäiselle ohjeistukselle vihreää valoa

Digitointiin liittyviä tarpeita on kartoitettu syksyn aikana kyselyllä, joka suunnattiin kunnille, maakuntien liitoille sekä keskeisimmille sidosryhmille. Webinaarissa esiteltiin kyselyn tuloksia ja käytiin läpi myös kaavojen digitoinnin käytäntöjä muissa Pohjoismaissa. Ilpo Tammi Ubigulta kertoo, että etenkin Ruotsin tilanne muistuttaa Suomea.

– Sielläkin on selvitelty tarvetta kaikkien kaavojen digitointiin, tarve on nähty ja parhaillaan mietitään järkevintä lähestymistapaa. Ruotsissa on kuitenkin tehty jo lakimuutos, jonka mukaan hallitus tai sen valtuuttama viranomainen voi laatia yhteisen digitaalisen standardin kaavatietoihin ja kaavan pohjakarttaan.

Yhteenvetoa ja alustavia johtopäätelmiä:

  • Kaavojen digitoinnille nähtiin suuri yhteiskunnallinen tarve
  • Digitoinnille tarvitaan yhtenäinen kansallinen tekninen ohjeistus ja mielellään myös jonkinlainen ohjausinstrumentti (laki, asetus, suositus tms) sekä valtiotason resursointia 
  • Tavoitteena tulisi olla nykyisten ajantasakaavojen kaltaiset, juridisesti ohjaavat ajantasaiset kaavat – käytännössä kuitenkin haastavaa ja kallista
  • Kaavat tulisi olla saatavilla avoimesti paikkatietoformaatissa standardirajapintojen kautta
  • Tavoitteeksi lainsäädäntö, jossa vain kansallisessa mallissa / indeksissä oleva kaava voi olla lainvoimainen
  • Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä tulee tarkastella tarkemmin kaavatasojen yhteensovittamista

Aiheestä käytiin vilkasta keskustelua webinaarissa. Kommentit otetaan huomioon, kun työtä lähdetään saattamaan loppuun. Seuraavan kerran digitointiselvityksen välituloksia kuullaan Paikkatietomarkkinoilla digikaava-seminaarissa 5.11.