Blogi: Sähköinen osallistuminen ja digikaavoitus kulkevat käsi kädessä

24.9.2018

Digikaavoituksen kehittämisessä kannattaa pitää mielessä osallistumisen näkökulma, kirjoittaa sähköisen osallistumisen käytäntöjä alueidenkäytön suunnittelussa selvittänyt Pilvi Nummi ympäristöministeriöstä.

Sähköinen osallistuminen on keskeinen osa kaavoituksen digitalisaatiota. Kun keskustellaan digikaavoituksesta, nousee väistämättä esiin myös suunnitteluun liittyvä vuorovaikutus ja sen kehittämismahdollisuudet digitalisaation keinoin. Digikaavoituksen ja osallistumisen samanaikainen kehittäminen voi parantaa osallistumisvälineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toisaalta lisätä käyttäjien näkökulman huomioimista digikaavoituksen teknisessä kehittämisessä.

Sähköisen osallistumisen ja digikaavoituksen kytkeytyminen nousi selvästi esiin ympäristöministeriön tuoreessa kyselyssä, jossa kartoitettiin alueiden käytön suunnitteluun liittyvän sähköisen osallistumisen käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta varten.

Tehokas kuuleminen edellyttää tietomallipohjaista kaavoitusta

Sähköisen osallistumisen kyselyssä osa vastaajista peräänkuulutti täysin digitaalista kaavaprosessia, johon sisältyisi sähköinen kaava-aineisto ja nähtävillä olo. Kyselyn perusteella selvisi myös, että vain osa kunnista kerää suunnitelmiin liittyvät mielipiteet ja muistutukset verkon kautta. Esteinä tälle mainittiin tarkoitusta palvelevien työkalujen puuttuminen ja pelko työmäärän lisääntymisestä. Toisaalta osa katsoi, että sähköinen, paikkatietomuodossa kerätty palautetieto nopeuttaisi ja helpottaisi palautteen käsittelyä.

On selvää, että pelkkä toimiva kaavapalautejärjestelmä ei riitä, vaan tehokas sähköinen kuuleminen edellyttää myös tietomallipohjaista kaava-aineistoa. Älykäs kaava-aineisto tarvitaan, jotta karttapalautejärjestelmään saadaan interaktiivinen käyttöliittymä kaavatiedon tarkasteluun. Harvassa kunnassa kaavoitusta on tällä tasolla digitalisoitu paikkatietomuotoon, joten suunnitelmien siirtäminen palautejärjestelmään on usein käsityötä.
 

Sähköisen osallistumisen käyttötavat kuntien ja kaupunkien alueidenkäytön suunnittelussa. Yleisimmät osallistamisen tavat ovat tiedonkeruu suunnittelun alkuvaiheessa ja sosiaalisen median seuraaminen. Vain kolmannes vastaajista kertoo, että mielipiteitä ja muistutuksia on kerätty verkon kautta.
Kuva: Sähköisen osallistumisen käyttötavat kuntien ja kaupunkien alueidenkäytön suunnittelussa. Yleisimmät osallistamisen tavat ovat tiedonkeruu suunnittelun alkuvaiheessa ja sosiaalisen median seuraaminen. Vain kolmannes vastaajista kertoo, että mielipiteitä ja muistutuksia on kerätty verkon kautta.

Digitalisaatio hajauttaa osallistumisen

Kyselyn perusteella yleisimmät vakiintuneet sähköisen osallistumisen työkalut ovat verkkosivustot, sosiaalinen media, sähköinen palautelomake tai -järjestelmä sekä perinteiset ja karttapohjaiset kyselyt. Suunnittelun eri vaiheissa käytetään erilaisia menetelmiä ja näin osallistuminen hajautuu eri kanaviin: aloitusvaiheessa tietoa kerätään karttakyselyillä, suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään erilaisia kommentointi- ja palautejärjestelmiä ja sosiaalista mediaa käytetään ensi sijassa tiedon jakamiseen.

Vaikka hajautumisesta voi seurata tiedon ja osallistumisen sirpaloitumista ja hallitsemattomuutta, välineiden monipuolisuus voidaan myös nähdä mahdollisuutena yksilöllisempään osallistumiseen ja osallistumiskokemuksen parantamiseen. Perinteisten verkkosivujen rooli eri kanavien sisältöjen yhteen kokoamisessa ja tiedon linkittämisessä on merkittävä, vaikka niiden hyödyllisyys koetaan kyselyn perusteella suhteellisen heikoksi.

Eriarvoistuminen huolettaa

Huoli osallisten eriarvoistumisesta nousee selvästi esiin sähköisen osallistumisen tulevaisuutta luotaavassa kysymyksessä. Huoli liittyy eri ihmisryhmien, erityisesti heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksiin ja sähköisillä välineillä kerätyn tiedon vinoutumiseen. Sähköisen osallistumisen saavutettavuuteen onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, eikä verkon kautta kerätyn tiedon voi olettaa edustavan kattavasti kaikkia osallisryhmiä. 

Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivustojen ja -sovellusten käyttöliittymät ja sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää. EU:n direktiivi julkisten verkkopalveluiden saavutettavuudesta tuli voimaan vuonna 2016, ja Suomessa on parhaillaan valmisteilla kansallinen lainsäädäntö digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta. Saavutettavuusdirektiivi koskee luonnollisesti myös sähköisen osallistumisen toteuttamista.

Laki ei estä, myös ohjeet kannustavat

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle kysely tuottaa kahden suuntaista evästystä. Osa vastaajista katsoo, että lakia ei tarvitse muuttaa, sillä laki ei estä sähköisen osallistumisen toteuttamista. Usein koetut esteet liittyvät säännösten sijaan käytäntöihin tai tapaan tulkita lakia. Lisäksi käytäntöjä voidaan kehittää myös ohjeita ja käytäntöjä kehittämällä: esimerkiksi karttakyselyiden vakiintuneisuutta ja koettua hyödyllisyyttä selittänee osaltaan sekä aiheeseen liittyvä tutkimus ja tuotekehitys että käytännön hyvät kokemukset ja esimerkit.

Toisaalta nykyinen laki ja asetus määrävät toteuttamaan lakisääteiset kuulemisvaiheet myös perinteisin menetelmin. Kuten eräs vastaaja korosti, sähköisen osallistumisen kehittämiseen vapautuisi resursseja, mikäli perinteisiä tapoja voitaisiin keventää tai karsia.

Käynnissä olevassa Kuntapilotti-projektissa kehitetään tietomallipohjaista asemakaavaa ja aineiston rajapintajakelua. Niin Kuntapilotissa kuin muussakin digikaavoituksen kehittämisessä kannattaa pitää mielessä osallistumisen näkökulma.

Pilvi Nummi

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana ympäristöministeriön Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä ja valmistelee alueidenkäytön sähköiseen osallistumiseen liittyvää väitöskirjaa Aalto-yliopistoon.

Kyselyn tulosten yhteenveto ympäristöministeriön sivuilla