Blogi: Positiivisia visioita tietotulvan keskeltä

20.10.2017

Kun tulee mukaan uutena työntekijänä valtavaan hankekokonaisuuteen, on olo välillä kuin lapsella pahimmassa kyselyiässä.

Olen ollut noin kuukauden mukana ympäristöministeriön vetovastuulla olevassa Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa ja pommitan päivittäin kollegoitani erinäisillä kysymyksillä. Kun kysymysten lisäksi on useita ohjausryhmiä, työpaketteja, kokonaisarkkitehtuurityötä ja kaikki liittyy kaikkeen, kokonaisuus helposti hämmentää.

Moni muukin saattaa olla saman hämmennyksen vallassa. Olit sitten alan ammattilainen tai asiasta kiinnostunut kansalainen, voi olla hieman vaikeaa saada kiinni siitä mitä nämä maankäyttöpäätökset tai digikaavoitus oikein on.

Mutta tietovyöryn alle ei auta musertua!

Monimutkaisia asioita ei kannata yksinkertaistaa liikaa tai niitä alkaa vääristää. Lisäksi määrittelemme hankkeen osia ja tarkennamme tavoitteita dynaamisesti samalla kun työtä tehdään. Siksi yhdessä blogikirjoituksessa on mahdotonta avata kaikkia hankkeen näkökulmia. Mutta muutaman seikan kautta voin perustella, miksi itse uskon, että hankkeen tavoitteet ovat tärkeitä ja aluksi monimutkaisilta vaikuttaviin asioihin kannattaa paneutua.

1. Digitalisaatio ei odota

Ensinnäkin digitalisaatio on yhteiskunnan läpi leikkaava megatrendi, jonka ulkopuolelle kaavoitusta tai maankäyttö- ja rakennuslakia ei voida jättää. Vaikka kaavoitusta tehdään jo nyt modernein työkaluin, on meidän standardisoitava maankäyttöpäätöksiin liittyvät tietovirrat ja näin varmistettava tiedon yhteiskäyttöisyys.

Muutosta ei tietenkään tehdä vain muutoksen takia tai siksi, että se on kirjattu hallitusohjelmaan. Digitalisaatio kannattaakin nähdä positiivisena muutosvoimana, joka tekee esimerkiksi kaavoittajan työstä tulevaisuudessa entistä mielekkäämpää, kun tietyt työn osat voidaan automatisoida.

2. Uudet teknologiat ovat jo täällä

Paikkatieto-orientoituneen taustani vuoksi tarkastelen koko hanketta ehkä hieman keskimääräistä teknisemmästä näkökulmasta. Olen optimistinen sen suhteen, että hankkeen tekninen onnistuminen ei vaadi mitään yksittäistä mullistavaa teknistä innovaatiota. Pistepilviä pystytään jo nyt analysoimaan tehokkaasti, tekoälyratkaisut arkipäiväistyvät ja koneiden laskentateho jatkaa nopeaa kasvuaan.

Työn tuloksena luomme mahdollisuuksia ja toimintakentän, jossa maankäyttöpäätöksiin liittyvää dataa pystytään käyttämään nykyistä tehokkaammin edelleen uusissa ratkaisuissa. Suurimmat haasteet eivät siis ole teknisiä, vaan liittyvät ennemminkin uusien toimintatapojen omaksumiseen. Tavoitteena on myös luoda rohkeasti tulevaisuuteen katsova kokonaisuus, joka ei ole valmistuessaan vanhentunut.

3. Kohti yhteistä päämäärää

Kolmantena positiivisena pointtina siirtäisin katseeni ns. seuraavalle mittakaavatasolle ja hankkeen varsinaiseen merkitykseen. Kun hankkeessa on julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sidosryhmiä yhtä paljon kuin Suomen metsissä puita, sisältyy tähän ryhmään myös useampia erilaisia intressejä ja visioita hankkeen suunnista ja toteutustavoista

Toteutustapoja ja yksittäisiä linjavetoja tärkeämpää kuitenkin on, että saamme kirkastettua kaikille tämän kokonaisuudistuksen lopputuotteen ja tavoitteen. Se tulee olemaan entistä tehokkaampi ja avoimempi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan toteuttaa parempaa elinympäristöä. Siinä on tavoite, jota kaikki osalliset haluavat tavoitella, ja siihen löydämme yhteistyöllä varmasti parhaat keinot.

 

Oletko yhtä hämmentynyt kuin blogin alussakin? Jos vastasit kyllä, toivottavasti ainakin olet paremmin selvillä siitä, miksi tätä hanketta tehdään ja miksi hankkeen osakokonaisuuksille kannattaa ehdottomasti uhrata ajatus jos toinenkin.

 


Topi Tjukanov
projektiasiantuntija
ympäristöministeriö