Blogi: Miksi asemakaava tarvitsee tietomallin?

4.9.2018

Maankäyttöpäätökset-hankkeessa tähdätään tietomallipohjaiseen kaavoitukseen. Mikä ihmeen tietomalli ja miten se muuttaa kaavoitusprosessia? Mari Raussi Sitowisesta johdattaa tietomallin saloihin.

Eri kaavatietojärjestelmät ylläpitävät kaavan tietoja (viivat ja alueet, näiden ominaisuustiedot sekä niihin liittyvät kaavamääräykset) eri tavoin. Tästä johtuen tietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen, julkaisu rajapinnalta tai joskus jopa järjestelmän versiopäivitys voi muodostua työlääksi tehtäväksi. Yhteinen kaavan tietomalli helpottaa tiedonsiirtoa, varmistaa sen siirtymisen oikein ja mahdollistaa kaavatietojen sujuvan yhteiskäytön.

Tietomallilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua määritelmää sille, miten tietomallin kohteena oleva tietosisältö tulee jäsentää. Tietomallissa on keskeistä kuvata, mitä erilaisia kohteita aineisto voi sisältää, mitä ominaisuustietoja kullakin kohteella voi olla ja mitkä kohteet liittyvät toisiinsa. Tietomalli yleensä kuvataan UML-kaavion avulla, joka on tehokas viestintäväline, kun sitä oppii lukemaan. Käydään siis läpi tietomallin alkeet.

Yksinkertaisimmillaan tietomallikaavio on yksi laatikko, joka kuvaa vaikkapa puuta. Puulla voi olla ominaisuustietona sen laji: tammi, joka kerrotaan laatikon sisällä. Ominaisuuksia voi olla yhdellä kohteella useita, mutta pidetään esimerkki yksinkertaisena. Toisella puulla voi olla ominaisuutena laji tammen sijaan koivu. Mikäli ominaisuustiedon mahdolliset arvot ovat etukäteen tiedossa, nämä voidaan listata ennakkoon koodilistan avulla.

Yksinkertainen kuvaus tietomallistaJos tehdään mallista hieman mutkikkaampi, puu saa linkityksen kohteisiin lehti ja juuristo. Nämä erityyppiset kohteet kuvataan uusina laatikkoina, joilla voi olla omat ominaisuustietonsa. Nyt mallissamme on siis kolme laatikkoa, joiden välillä on yhteys. Yhteys kuvataan tietomallissa viivana. Tietomalli voi lisäksi määritellä, montako yhden tyyppistä kohdetta toiseen kohteeseen voi liittyä ja onko jokin ominaisuustieto pakollinen vai vapaaehtoinen.

Kaavan tietomallissa aineiston kohteille määritellään tietojen linkitys suoraan kaavan kohteisiin, jolloin kaavan tietoja voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin kaavoituksen eri vaiheissa, myös kaavan hyväksymisen jälkeen. Kaavan tietomalli ei ota kantaa kaavoitusprosessiin, mutta tiedon ominaisuustietona toki tulee löytyä tieto, milloin kyse on voimassa olevasta aineistosta ja milloin kumotusta tai luonnosvaiheen aineistosta.

Tietomallin mukaisesti saatavilla oleva aineisto on koneluettavaa. Aineistosta voidaan tarkastella nykyistä helpommin aineiston eri versioita. Versioita voi vertailla joko koko kaavan tasolla tai vaikka vain yksittäisen korttelin muutoksia eri ajankohdan kaavoissa tai kaavavaiheiden välillä. Myös kaavamääräysten linkitys kohteen tietoihin on tällöin olennaista.

Tietomallia testataan Kuntapilotissa konkreettisella kaava-aineistolla. Nykyisen kaava-aineiston vaihtelevuus on kuitenkin tiedossa ja siksi tietomallin määrittelyn toivotaan syntyvän mahdollisimman laajalla yhteistyöllä. Tietomallin mukaisesti määritelty aineisto on lopulta tarkoitus viedä kansalliseen Paikkatietoalustaan, jonka kautta julkinen tieto olisi yhdestä paikasta yhdenmukaisesti saatavilla. Tietoa voidaan käyttää yli kuntarajojen ja aineiston kartuttua myös kaavan historiatietojen selvittäminen on mahdollista.

Mari Raussi

Kirjoittaja on töissä Sitowisessa ja työskentelee Kuntapilotti-hankkeessa tietomallityön parissa.