Blogi: Käyttäjäkeskeisyys kaavoituksen tietomallityössä

24.10.2018

– Tämä blogikirjoitus on erään tulevaisuuden digikaavoittajan näkemys tietomallipohjaisen kaavan vaikutuksista ja mahdollisuuksista suunnittelua muuttavana ja toivottavasti tehostavana työkaluna, kirjoittaa Kuntapilotti-projektissa kaavoituksen asiantuntijana työskentelevä Pilvi Nummi.

Käytettävyys on jo vuosikymmeniä sitten todettu työn tehokkuuden ja tuloksellisuuden kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Silti monella alalla, kaavoitus mukaan lukien, on edelleen kehitettävää käyttäjien tarpeiden huomioimisessa työvälineiden kehittämisessä. Tästä herääkin kysymys, miksi digikaavoitusta viedään Maankäyttöpäätökset-hankkeessa eteenpäin tietomalli edellä.

Käytettävyyden näkökulmasta kaavan tietomalli tulee ymmärtää paitsi teknisenä, myös toiminnallisena kehyksenä: tietomallipohjainen suunnittelu vaikuttaa monella tavalla tietomallin mukaisen tiedon tuottajien ja hyödyntäjien työhön. Tavoitteena tietysti on, että työ sujuvoituu.

Maankäyttöpäätökset-hankkeen Kuntapilotti-projekti tuo käyttäjät mukaan tietomallin kehittämiseen osallistamalla pilottikuntien työntekijöitä ja muita sparraajia. Ensimmäinen laajempi vuorovaikutustilaisuus oli syksyn visiotyöpaja, jossa tietomallipohjaisen kaavoituksen tulevaisuutta hahmotettiin yhdessä muun muassa tulevien käyttäjien kanssa.

Tämä blogikirjoitus on kirjoittajan, erään tulevaisuuden digikaavoittajan näkemys tietomallipohjaisen kaavan vaikutuksista ja mahdollisuuksista suunnittelua muuttavana ja toivottavasti tehostavana työkaluna. Kaavoittajana näen roolini sekä suunnittelijana että yhteistyön ja vuorovaikutuksen fasilitoijana. Nämä kaksi roolia ovat työn tekemisen kannalta hyvin erilaiset ja niihin liittyy erilaisia käyttötilanteita digikaavoituksen näkökulmasta. Haasteena onkin, miten tietomallipohjainen kaava täyttää sekä kaavasuunnittelun että vuorovaikutuksen tarpeet.

Kaavoittajan työ on entistä vuorovaikutteisempaa, monipuolista ja vaihtelevaa. Esimerkiksi tässä olen valmistautumassa karttakyselyn testaamiseen asukkaiden kanssa Sipoon Söderkullan kirjastolla. Tässäkin työtilanteessa digikaavoitus voisi olla mukana sujuvoittamassa työtä.
Kaavoittajan työ on entistä vuorovaikutteisempaa, monipuolista ja vaihtelevaa. Esimerkiksi tässä olen valmistautumassa karttakyselyn testaamiseen asukkaiden kanssa Sipoon Söderkullan kirjastolla. Tässäkin työtilanteessa digikaavoitus voisi olla mukana sujuvoittamassa työtä.

 

Tietomallipohjaisuus lisää yhteistyötä

Vaikka tietomalli ei suoraan määrittele tietojärjestelmien käyttöliittymiä, tehdään siinä kuitenkin ratkaisuja, jotka tulevat vaikuttamaan ohjelmistoihin ja niiden käyttöön hyvinkin konkreettisella tasolla. Jo pelkästään tietokantapohjainen suunnittelujärjestelmä voi muuttaa toimintatapoja, jos kaavoja on aiemmin laadittu tiedostopohjaisilla CAD-ohjelmistolla. Kaavojen digitointiselvityksen mukaan 47 % kyselyyn vastanneista kunnista laatii asemakaavat CADillä.

Tietomalli- ja tietokantapohjaisuus vapauttaa suunnittelijan yksittäisten tiedostojen käsittelystä ja mahdollistaa huomattavasti paremmin asiantuntijoiden välisen yhteistyön, kun kaava-aineistoja voidaan työstää samanaikaisesti. Kun suunnittelutieto tuodaan paremmin eri toimijoiden saataville, helpottuu asiantuntijuuden jakaminen ja raja-aidat madaltuvat. 

Samalla yhteistyön lisääminen mahdollistaa entistä paremmin omaan erityisosaamiseen keskittymisen: kaavoittajalla ei välttämättä ole tietomallipohjaisen kaavoituksen edellyttämää paikkatieto-osaamista, mutta tulevat digikaavoitusjärjestelmät voidaan suunnitella siten, että kaavoittaja voi halutessaan keskittyä kaavan sisällön tuottamiseen paikkatietoasiantuntijan huolehtiessa kaava-aineiston paikkatietoteknisestä laadusta. Yhteistyön merkitys kasvaa myös esimerkiksi kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen välillä. Yhdessä tekemisestä tulee itsestään selvää.

Analysointi ja suunnittelu samassa paikassa

CAD-ohjelmistot ovat hyviä suunnitteluvälineitä, kun taas paikkatieto-ohjelmistot ovat parhaimmillaan paikkatiedon yhdistämisessä ja analysoinnissa. Koska työ kannattaa tietysti tehdä tarkoitukseen parhaiten soveltuvalla välineellä, suunnittelu ja analysointi tehdään usein erillisissä ohjelmistoissa: CAD-ohjelmistoissa laaditaan kaavaa ja paikkatietoanalyysit tehdään paikkatieto-ohjelmistoilla. Hidasta, tehotonta ja epähavainnollista!

Käytettävyyden kannalta ohjelmistosta toiseen siirtymistä voi verrata fyysisessä maailmassa huoneesta tai ehkä jopa rakennuksesta toiseen siirtymiseen. Onhan se hullua, jos suunnittelijan on ”otettava suunnitelma mukaansa” ja ”mentävä viereiseen huoneeseen” katsomaan, miten asuinalueiden sijoittelu suhtautuu vaikkapa joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeisiin.

Tietomallipohjaisuudessa lähtökohtana on suunnittelutiedon yhteen kokoaminen. Toivon, että tulevaisuudessa myös suunnittelu ja analysointi voidaan entistä helpommin tehdä yhdessä ja samassa käyttöliittymässä – työ tehostuu ja suunnitelman vaikutusten arviointi helpottuu.

Suunnittelijan ohjelmistopaletti saisi pienentyä

Uskon, että moni muukin kaavoittaja saa (tai joutuu) työssään käyttämään melkoisen laajaa valikoimaa erilaisia ohjelmistoja. Omalta listaltani löytyvät ainakin CAD, paikkatieto-ohjelmisto, kuvankäsittely, taitto-ohjelmistot, toimisto-ohjelmistot, kyselytyökalut, tilastolliset analysointivälineet, puhumattakaan erilaisista selainpohjaisista työkaluista, sosiaalisen median kanavista ynnä muista. 

Kun käytössä oleva ohjelmistopaletti on laaja, on selvää, että vain osaa työkaluista käytetään säännöllisesti. Erityisesti asiantuntijakäyttöön kehitetyt ohjelmistot ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että niiden tehokas käyttö edellyttää syvällistä osaamista, joka kehittyy vain säännöllisen, liki päivittäisen työkäytön kautta. Vain sitä kautta käyttö automatisoituu, eikä tarvitse muistella, miten ohjelmisto toimii.

Toivon, että digikaavoituksen myötä kaavoittajan ohjelmistopaletti pienenee. Ideaalitilanteessa merkittävä osa suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvästä työstä voidaan tehdä yhdessä keskitetyssä järjestelmässä, josta muodostuu päivittäinen työkalu. Tärkeää on myös, että tietomallipohjainen suunnittelu korvaa nykyisiä kaavoituksen toimintatapoja, eikä siitä muodostu vanhojen tapojen ohella tehtävää lisätyötä. Näin alkajaisiksi toiveissani on siis järjestelmä, jossa yhdistyvät muun muassa CADin mittatarkat piirto-ominaisuudet, paikkatieto-ohjelmien helppokäyttöiset analysointitoiminnot sekä rajapintojen kautta saatavilla olevat lähtöaineistot. Lisäksi ottaisin mielelläni myös vuorovaikutusta tukevat julkaisu-, tiedonkeruu- ja visualisointimahdollisuudet.

Kuntapilotissa huomioidaan käyttäjän näkökulma

Kuten alussa jo totesin, tietomalli ei määrittele käyttöliittymää – sen tekevät ohjelmistojen suunnittelijat.  Odotan ja toivon, että mukaan suunnitteluun otetaan käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen asiantuntijoita, jotka osaavat tulkita käyttäjien tarpeita, kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä ja samalla luoda toimivia ja tehokkaita käyttöliittymiä. 

Kuntapilotissa käyttäjien tarpeita nousee esiin työpajojen ja pilotoinnin kautta. Toivonkin, että ohjelmistokehittäjät ottavat hankkeen aikana esiin nousevista käyttäjätarpeista kopin. Helposti käyttöön otettavien digikaavoituksen työkalujen luominen on vain suunnittelukysymys.

Pilvi Nummi

Kirjoittaja työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä ja osallistuu Maankäyttöpäätökset-osahankkeen Kuntapilotti-projektiin kaavoituksen asiantuntijana. Hän on virkavapaalla kaavoitusarkkitehdin tehtävästä Sipoon kunnasta.

Linkkejä:

Tutustu ehdotuksiin ja anna palautetta tulevaisuuden kaavoitusprosessista ja asemakaavan tietomallista
Blogi: Kaavatiedot haltuun kunnassa
Blogi: Sähköinen osallistuminen ja digikaavoitus kulkevat käsikädessä
Blogi: Miksi asemakaava tarvitsee tietomallin?